Lakiharjoittelijamme Tuomas Kuusisto selvitti, mitä Askon ja Sotkan tavaramerkeille tapahtui, kun niiden taustayhtiö Indoor Group Oy meni konkurssiin. Esimerkki näyttää, ettei tavaramerkki kuole yhtiön mukana eikä brändikauppa ole valmis ennen kuin siirto näkyy tavaramerkkirekisterissä.
Puuseppä Aukusti Avonius perusti Lahteen huonekalutehtaan vuonna 1918. Vuonna 1931 yhtiön nimeksi tuli Asko-Avonius Huonekalutehtaat, ja Askosta kasvoi yksi Suomen tunnetuimmista huonekalubrändeistä. Vuonna 1999 Asko ja Sotka yhdistettiin samaan yhtiöön, josta tuli vuonna 2000 Indoor Group.
Talvella 2026 tarina katkesi. Velkoja haki Indoor Group Oy:tä konkurssiin tammikuun lopussa, ja 9.2.2026 yhtiö haki konkurssiin myös itse ja sulki myymälänsä ja verkkokauppansa. Helsingin käräjäoikeus asetti yhtiön konkurssiin seuraavana päivänä. Konkurssi koski 74:ää myymälää ja yli 500 työntekijää.
Nimet eivät kuitenkaan kadonneet. Maaliskuussa konkurssipesä myi Asko- ja Sotka-brändit Sukari Konserni Oy:lle. Ostaja kertoi avaavansa ensin Asko-brändin myymälöitä ja päättävänsä Sotka-brändistä myöhemmin. Heinäkuussa ensimmäinen uusi Asko-myymälä avattiin Lempäälässä, ja syyskuussa myymälöitä oli jo neljä. Sotkan myymälöiden paluusta ei ole kerrottu päätöstä, mutta Masku kertoo uudistavansa Sotkan verkkokauppaa.
Tavaramerkki kuuluu konkurssipesälle
Kun yritys asetetaan konkurssiin, se menettää oikeuden määrätä omaisuudestaan. Tavaramerkkien osalta laki on selvä: konkurssiin menneen yrityksen tavaramerkki kuuluu konkurssipesälle. Pesänhoitajan tehtävä on muuttaa pesän omaisuus rahaksi niin, että siitä saadaan mahdollisimman hyvä myyntitulos.
Tunnettu tavaramerkki ja muut brändioikeudet voivat olla pesän arvokkaimpia omaisuuseriä, koska asiakkaat muistavat nimen vielä pitkään sen jälkeen, kun myymälät ovat sulkeneet ovensa. Askon ja Sotkan kaupassa ostaja sai pesänhoitajan mukaan brändien immateriaalioikeudet eli tavaramerkit ja liikenimet.
Tavaramerkki ei kuitenkaan ole sama asia kuin tuotteen muotoilu. Askon tunnetuimpien huonekalujen, kuten Eero Aarnion vuonna 1966 esitellyn Pallotuolin, valmistus- ja myyntioikeudet oli Ylen mukaan jo valtaosin myyty, eikä konkurssi vaikuttanut huonekalujen saatavuuteen. Brändin nimi ja sen tunnetuimmat tuotteet voivat siis päätyä eri omistajille.
Sama ASKO, kaksi haltijaa
Kauppa ja rekisteritiedot eivät etene samassa tahdissa. EU:n tavaramerkkirekisterissä ASKO-merkit on jo kirjattu Sukari Konserni Oy:lle. Siirtoa haettiin 27.8.2026, ja se julkaistiin EU:n tavaramerkkilehdessä 4.9.2026.
Suomen tavaramerkkirekisterissä tilanne on toinen. Kansallinen ASKO-merkki, joka on rekisteröity jo vuonna 1960, oli 5.10.2026 yhä Indoor Group Oy:n nimissä. ASKO-merkeillä on siis Suomessa ja EU:ssa eri haltija.
SOTKA-merkkejä ei ole siirretty uudelle omistajalle Suomen eikä EU:n tavaramerkkirekisterissä. Suomessa kaikki yhtiön 19 voimassa olevaa kansallista rekisteröintiä olivat 5.10.2026 yhä Indoor Group Oy:n nimissä, SOTKA- ja ASKO & SOTKA -merkit mukaan lukien. Tilanne näkyy verkossa: sotka.fi ohjaa kävijät jo Maskun sivulle, mutta sen tietosuojaselosteessa rekisterinpitäjä on yhä Indoor Group Oy:n konkurssipesä.
Tavaramerkkirekisterit eivät kerro, miksi näin on. Siirron kirjaushakemus voi olla vireillä, tai kauppaan liittyvät järjestelyt voivat olla kesken. Ulkopuolinen näkee vain sen, mitä tavaramerkkirekisteriin on merkitty, ja juuri sillä on oikeudellista merkitystä.
Miksi siirron kirjauksella on väliä
EU-merkin uusi haltija ei voi vedota merkin tuomiin oikeuksiin ennen kuin siirto on merkitty EU:n tavaramerkkirekisteriin. Ostaja ei siis voi esimerkiksi puuttua merkin loukkaukseen ennen siirron kirjausta.
Suomen laki johtaa samaan suuntaan. Merkin haltijana pidetään sitä, joka on viimeksi merkitty Suomen tavaramerkkirekisteriin haltijaksi. Jos kauppaa ei ole kirjattu, se ei sido ulkopuolista, joka ei tiedä kaupasta, eikä myyjän velkojia. Tämän perusteella kansallisen ASKO-merkin haltijana pidetään toistaiseksi Indoor Group Oy:tä. Uutiset ja mediatiedotteet eivät muuta tätä eivätkä suojaa ostajaa niin kauan kuin siirtoja ei ole kirjattu tavaramerkkirekisteriin.
Brändioikeuksien ostajan kannattaa siksi hakea oikeuksien siirtoa koskevaa kirjausta heti kaupan jälkeen jokaisessa tavaramerkkirekisterissä, jossa oikeus on voimassa. Suomen ja EU:n tavaramerkkirekisterit ovat erillisiä, ja kansainvälisten rekisteröintien muutokset kirjataan WIPO:n ylläpitämään kansainväliseen rekisteriin.
Rekisterin kello käy myös konkurssissa
Tavaramerkin rekisteröinti ei katoa konkurssissa, mutta ilman huolenpitoa se ei jää voimaan ikuisesti. Se on voimassa kymmenen vuotta kerrallaan, ja sen voi uudistaa vielä kuuden kuukauden kuluessa voimassaolon päättymisestä korotettua maksua vastaan. Jos rekisteröintiä ei uudisteta, se poistetaan tavaramerkkirekisteristä. Indoor Group Oy:n nimissä olevista merkeistä esimerkiksi HARLEKIINI-rekisteröinnin voimassaolo päättyy 29.11.2026, ellei rekisteröinnin haltija uudista sitä.
Toinen riski on käyttämättömyys. Jos merkkiä ei ole käytetty viiteen vuoteen, rekisteröinti voidaan menettää. Kilpailija ei siis saa konkurssiyhtiön merkkiä käyttöönsä pelkästään sillä, että kyseinen yhtiö lopettaa toimintansa. Oikeus merkkiin säilyy, kunnes rekisteröinti päättyy tai se menetetään.
Muista tämä
- Konkurssi ei lopeta tavaramerkkiä. Tavaramerkkirekisteröinti kuuluu konkurssipesään, ja pesänhoitaja voi myydä sen.
- Brändikauppa on valmis vasta, kun rekisteröinnin siirto näkyy tavaramerkkirekisterissä. Tarkista jokainen rekisteri erikseen: Suomi, EU, kansainväliset rekisteröinnit ja mahdolliset kansalliset rekisteröinnit ulkomailla.
- Konkurssiyhtiön merkki ei vapaudu itsestään. Se vapautuu vasta, kun tavaramerkkirekisteröinti päättyy tai se menetetään esimerkiksi käyttämättömyyden vuoksi.
Haluatko varmistaa, että brändikauppa on valmis myös tavaramerkkirekisterissä?