Lakiharjoittelijamme Eeva Tanttula koosti blogiartikkelin immateriaalioikeuksista Venäjällä. Ongelmista huolimatta Venäjä ei kuitenkaan näyttäisi suunnittelevan immateriaalioikeusjärjestelmän täydellistä romuttamista. ”Venäjää ei siis kannata vielä täysin sulkea pois IPR-strategioista, vaan seurata rauhassa tilanteen kehittymistä”, rauhoittelee myös Jani Kaulo brändinhaltijoita.
Venäjän hallinto on löytänyt tavaramerkkiloukkauksista uuden tavan vastata länsimaiden pakotteisiin. Useat mediat ovat tuoneet julki venäläisiä ”uusia” brändejä, kuten moskovalaisen olut- ja juomatehtaan Ochakovon lanseeramat CoolCola, Street ja Fancy, joiden niin sanotut esikuvat, eli aidot versiot ovat Coca-Cola, Sprite ja Fanta.
Konseptina tämä ei ole ollut Venäjällä aiemmin sallittua, eikä tälläkään hetkellä missään määrin hyväksyttyä kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Iso pyörä lähti pyörimään ensimmäisen kerran maaliskuussa, kun Venäjän valtioduuma teki ratkaisun, jonka mukaan immateriaalioikeuksista ei tarvitse enää maksaa, jos oikeuksien haltija on ”epäystävällisessä maassa”. Toukokuun lopulla duuma antoi ensimmäisen siunauksensa lakiesitykselle, joka mahdollistaisi venäläisorganisaatioiden ottaa haltuunsa Venäjän jättäneiden ulkomaisten yhtiöiden omaisuutta.
Toukokuussa lainvoimaiseksi Venäjällä tullut dokumentti kattaa yli 50 tuotekategoriaa, joiden immateriaalioikeudet eivät kiinnosta valtiota enää. Tuotteita löytyy muun muassa elektroniikkateollisuuden, autoteollisuuden ja kemianteollisuuden aloilta. Edellä mainittujen alojen brändeihin kuuluvat muun muassa Nokia, Apple ja Volvo.
Immateriaalioikeuksien polkemisen ongelmat
Asia on monelta kantilta hyvin ongelmallinen. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Petri Vuorion mukaan ”Venäjän uudet käytännöt mahdollistavat rinnakkaistuonnin, heikentävät kuluttajansuojaa, sekä ovat epäedullisia yrityksille, jotka ovat immateriaalioikeuksien laillisia haltijoita. Rinnakkaistuonnin salliminen lisää pakotteiden alaisten tuotteiden kuljetusta Venäjälle valmistajan tietämättä ja valmistajalta lupaa kysymättä, jos kauppaa tehdään kolmanteen maahan.”
Tilanteen kehittymistä on hyvin hankala ennustaa immateriaalioikeuksien haltijoiden näkökulmasta. Yhdysvaltalaisen immateriaalioikeusjuristi Carey Kulpin mukaan harmailla markkinoilla tuotteita tuodaan maahan laillisesti, eli aitoja tuotteita, joita myydään kuitenkin tavaramerkin omistajien hallinnan ulkopuolella. Tämä auttaa lievittämään tavarapulaa Venäjällä, mutta heikentää entisestään brändien suojaa.
Kulpin mukaan jokaisen maan omista IP-järjestelmistä huolimatta maailmanlaajuiset konfliktit voivat vaikuttaa myös immateriaalioikeuksiin maailmanlaajuisesti. IP-strategian pitkäaikaiset seuraukset jäävät nähtäväksi. Joka tapauksessa, jos Venäjän politiikka kuitenkin edelleen heikentää ulkomaisia immateriaalioikeuksia, on yhdysvaltalaisten yritysten välttämätöntä harkita uusia rekisteröintistrategioita ja menetelmiä immateriaalioikeuksiensa suojaamiseksi ja puolustamiseksi. Tämä pitänee luonnollisesti paikkansa myös EU-maiden, kuten suomalaisten yritysten kohdalla, joilla on toimintaa Venäjällä.
Ukrainalaisen Doubinsky & Osharova-asianajotoimiston juristien Anton Kovalin ja Valeriya Sokolovan mukaan Venäjän keinot taistella pakotteita vastaan tulevat tuskin olemaan hyödyllisiä Venäjälle, varsinkaan pidemmällä aikavälillä. Venäjän tekemiin vastaiskuihin on puututtava tarvittavan jämäkästi, jotta kansainvälisten perustavanlaatuisten sopimusten rikkominen saadaan loppumaan. Mikäli toiminta kuitenkin jatkuu saman kaavan mukaan, se johtanee sekä laadullisesti että määrällisesti entistä tiukempiin pakotteisiin, jolloin kansainvälisten sopimusten kiertäminen muuttuu hankalammaksi ja aiheuttaa entistä selkeämmin Venäjän eristäytymisen muusta maailmasta.
Tulevaisuutta ajatellen
Pientä valoa on kuitenkin nähtävissä pitkän tunnelin päässä.
Maaliskuussa Venäjän Kirov-tuomioistuin hylkäsi englantilaisen televisioyhtiö Entertainment One UK Limitedin kanteen, jossa haettiin korvauksia Pipsa Possu-televisioformaatin oikeuksien väärinkäytöstä. Yhtiö valitti kyseisestä päätöksestä, ja 21. kesäkuuta paikallinen hallinto-oikeus kumosi Kirov-tuomioistuimen tekemän päätöksen.
Päätöksen perustelut ovat selkeät ja hieman yllättävät, ottaen huomioon Venäjän tämänhetkisen suhtautumisen ulkomaisten brändioikeuksien kunnioittamiseen. Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että Bernin ja Madridin sopimuksia kunnioittaen, ulkomaisten yritysten immateriaalioikeuksien, sisältäen Iso-Britanniassa rekisteröidyt yritykset, tulee nauttia yhdenmukaista suojelua Venäjällä. Oikeus siteerasi jopa venäläistä lainsäädäntöä, jonka mukaan oikeuden päätöksestä valittamista ei voida käsittää oikeuden väärinkäyttönä tai epärehellisenä toimintana.
Immateriaalioikeusrikkomuksista huolimatta, Venäjä ei siis kuitenkaan näyttäisi suunnittelevan immateriaalioikeusjärjestelmän romuttamista, sillä se on tärkeä osa niin ulkomaista kuin paikallista liiketoimintaa. Immateriaalioikeuksien haltijoilla ei ainakaan Pipsa Possu -päätöksen mukaan näyttäisi olevan aihetta syvempään huoleen.
Myös Kaulo & Partnersin perustaja ja lakimies Jani Kaulo kannustaa yrityksiä tilanteen haastavuudesta huolimatta pysymään rauhallisina. Kaulon mukaan hätiköityjä, pysyviä päätöksiä ei kannata tehdä, vaan seurata tilanteen kehittymistä.
”Venäjää ei kannata vielä täysin sulkea pois IPR-strategioista, vaan suunnata katseet tulevaisuuden varalle, kun Venäjän aloittama hyökkäyssota on ohi. Tämä toivottavasti tapahtuu pian. Toivoa on, sillä kuulin juuri toisen käden tietona, että Pietarissa hyvin korkeassa asemassa oleva henkilö oli vakuuttanut, että jo tulevana syksynä lännen ja Venäjän poliittiset suhteet ’normalisoituvat’ sille tasolle, jossa ne olivat ennen Ukrainan sodan aloittamista. Kyse on lopulta suurvaltojen välisestä politiikasta, jossa Ukraina ja Eurooppa ovat vain välikappaleita”, Kaulo kommentoi.
_ _ _
LÄHTEET:
IPRinfo: Immateriaalioikeudet uhkaavat heikentyä venäjällä (14.4.2022)
Venäjä kieltää ulkomaiset ohjelmistot ja laitteistot – Laura Halminen, Helsingin Sanomat (31.3.2022)