Autamme laatimaan salassapitosopimuksia, jotka suojelevat yrityksesi etuja ja liikesalaisuuksia.


Salassapitosopimus

Salassapitosopimus, jota kutsutaan myös nimellä NDA (Non-Disclosure Agreement), on oikeudellinen asiakirja, joka allekirjoitetaan kahden tai useamman osapuolen välillä luottamuksellisen tiedon tai liikesalaisuuksien suojelemiseksi.

Salassapitosopimus (NDA) on tärkeä yrityksille, jotka jakavat tai saavat arkaluontoista tietoa yhteistyökumppaneiden, työntekijöiden, alihankkijoiden tai muiden osapuolten kanssa. Salassapitosopimus määrittelee, mitä tietoja pidetään luottamuksellisina ja säätelee näiden tietojen käyttöä ja jakamista. 

Salassapitosopimuksen tarkoitus on varmistaa, että luottamuksellista tietoa käsitellään asianmukaisesti ja että siihen pääsevät käsiksi ainoastaan ne, joilla on siihen oikeus. Tällaiset sopimukset ovat erityisen tärkeitä yrityksille, jotka käsittelevät herkkää tai kilpailullista tietoa, kuten esimerkiksi teknologia- tai tuotekehitysyritykset. 

Salassapitosopimukset ovat yksi tärkeimmistä keinoista suojata liikesalaisuuksia, jotka ovat osa immateriaalioikeuksia. Salassapitosopimukset täydentävät immateriaalioikeuksien tuomaa suojaa.

Liikesalaisuudet voivat sisältää teknistä tietoa, asiakaslistoja, markkinointistrategioita tai muuta arvokasta tietoa, jonka paljastuminen voisi vahingoittaa yritystä. Kun yritykset tai yksityishenkilöt tekevät yhteistyötä, salassapitosopimukset varmistavat, että immateriaalioikeuksiin liittyvä tieto, kuten patenttihakemukset, tuotekehitysprojektit tai luovat ideat, pysyvät luottamuksellisina. Tämä on erityisen tärkeää neuvottelujen ja yhteistyösopimusten aikana, joissa jaetaan innovaatioihin ja immateriaalioikeuksiin liittyvää tietoa.

Mikäli salassa pidettävää tietoa liikkuu vain yhteen suuntaan, tehdään salassapitositoumus, joka on yksipuolinen. Salassapitosopimus on sen sijaan aina kaksipuolinen. 


Tyypillisesti salassapitosopimuksessa sovitaan vähintään seuraavista asioista:

  • Osapuolet: Sopimuksen kattavuus määritellään osapuolten, eli tiedon antajan ja vastaanottajan välillä.

  • Salassapitovelvollisuuden laajuus: Määritellään, mitä tietoa pidetään luottamuksellisena.

  • Käyttötarkoitus: Määritellään, mihin tarkoitukseen luottamuksellista tietoa saa käyttää. Yleensä salassapitovelvollisuus liittyy tietyn projektin, tietyn tuotteen tai palvelun kehittämiseen.

  • Salassapidon kesto: Määritellään ajanjakso, jonka ajan osapuolet ovat sitoutuneet pitämään tiedot salaisina. Salassapitosopimuksen voimassaoloaika voi vaihdella muutamasta vuodesta jopa ikuisuuteen, riippuen tilanteesta ja osapuolten tarpeista.

  • Poikkeukset salassapidosta: Yleensä salassapitosopimuksessa on poikkeuksia, kuten tilanteita, joissa luottamuksellisia tietoja voidaan paljastaa laillisiin tarpeisiin, kuten viranomaisten esittämien pyyntöjen takia.

  • Tietojen luovutus: Määritellään, miten tietoja voidaan luovuttaa osapuolten välillä, ja millä edellytyksillä se on sallittua.

  • Tietojen suojaaminen: Määritellään ne toimenpiteet, joita osapuolten on toteutettava varmistaakseen, että luottamukselliset tiedot ovat suojattuja ja että niiden paljastumisen riski on mahdollisimman pieni.

  • Vahingonkorvaus ja seuraamukset: Määritellään seuraamukset sille, jos sopimusta rikotaan, mukaan lukien mahdolliset vahingonkorvaukset, sopimussakko ja oikeudelliset toimenpiteet, jotka osapuolet voivat toteuttaa rikkomusten tapahtuessa.

  • Sovellettava laki ja riitojen ratkaisu: Sovitaan minkä maan lakeja sovelletaan ja kuinka mahdolliset riidat ratkaistaan.