Huhtikuussa 2011 tuoteväärennösten tullipysäytyksestä alkanut oikeusjuttu päättyi vihdoin täyden kierroksen jälkeen lainvoimaiseen päätökseen. Lopputuloksena käräjäoikeuden katsottiin olleen oikeassa alusta asti. 

Toimistomme osakas Jani Kaulo on edustanut saksalaista kuulalaakerien valmistajaa, Schaeffler Technologies, väärennettyjä INA-merkkisiä kuulalaakereita koskevassa tavaramerkin loukkausjutussa läpi kaikkien mahdollisten oikeusasteiden.

Tämä erittäin monivaiheinen oikeusprosessi sai alkunsa 12 vuotta sitten, kun Suomen tulli pysäytti 150 kappaleen erän väärennettyjä INA-kuulalaakereita, jotka olivat matkalla Kiinasta Suomen kautta Venäjälle. Tuotteet vastaanotti ja varastoi bulvaanina toiminut yksityishenkilö. Näitä muun muassa silloissa ja moottoreissa käytettäviä INA-laakereita valmistava saksalainen alkuperäistuotteiden valmistaja käynnisti oikeusprosessin, jossa se vaati väärennettyjä tuotteita vastaanottaneelle ja säilyttäneelle yksityishenkilölle rangaistusta teollisoikeusrikoksesta ja tavaramerkinloukkauksesta. 

Täysi kierros kaikissa oikeusasteissa: käräjäoikeus-> hovioikeus -> korkein oikeus -> EU-tuomioistuin -> korkein oikeus -> hovioikeus

Ensin käräjäoikeus katsoi kuulalaakerit vastaanottaneen yksityishenkilön syyllistyneen tavaramerkinloukkaukseen. Hovioikeus kuitenkin kumosi päätöksen. Korkein oikeus myönsi valitusluvan ja pyysi asiassa ennakkoratkaisua Euroopan Unionin tuomioistuimelta, joka katsoi vastaajan syyllistyneen tavaramerkinloukkaukseen. Korkein oikeus noudatti EUT:n tulkintaa päätöksessään ja katsoi tavaramerkinloukkauksen tapahtuneen. KKO kuitenkin palautti asian käsittelyn vielä hovioikeuteen hyvityksen, vahingonkorvausten ja oikeudenkäyntikulujen osalta. 

EU-tuomioistuimen antama ennakkoratkaisu on arvokas kaikille brändinhaltijoille 

Hovioikeus antoi 15.2.2023 päätöksen (23/106321), jonka mukaan käräjäoikeuden antama tuomio pidetään voimassa myös tavaramerkin loukkauksesta seuraavan hyvityksen, vahingonkorvauksen ja oikeudenkäyntikulujen perusteluiden ja määrän osalta. Ympyrä siis sulkeutui ja palattiin samaan lopputulokseen, jonka käräjäoikeus oli antanut jo vuonna 2015. 

Käytettiinkö tässä turhaan yhteiskunnan, EU:n ja osapuolten resursseja kahdeksan vuoden ajan? 

”Ei suinkaan”, sanoo Jani Kaulo, ja perustelee:

”EU-tuomioistuimen asiassa antama ennakkoratkaisu on varsin arvokas, koska se ohjaa tulkintaa vastaavanlaisissa tapauksissa tulevaisuudessa kautta Euroopan Unionin. Ennakkopäätös siitä, että myös yksityishenkilö on vastuussa tuoteväärennösten kaupan edistämisestä ja tavaramerkinloukkauksesta, on merkittävä voitto kaikille eurooppalaisille brändinhaltijoille. Päätös on tärkeä myös yleisen turvallisuuden näkökulmasta, ja se antaa tehokkaammat keinot käyttöön taistelussa tuoteväärennöskauppaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan”, Jani Kaulo summaa oikeustapauksen merkitystä.

Arvostettu IPR-alan julkaisu Managing Intellectual Property valitsi oikeustapauksen vuoden merkittäväksi tapaukseksi (Impact Case of the Year) Lontoossa 30. maaliskuuta 2021 järjestetyssä EMEA Awards -gaalassa. Myös KKO:n asiassa antamalla tuomiolla on ennakkopäätösasema suomalaisessa oikeustulkinnassa.

Tarkemmat tiedot itse tapauksesta löytyvät täältä:

https://curia.europa.eu/juris/liste.jsf?num=C-772/18&language=FI

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202072.html

https://iprinfo.fi/uutiset/eut-tavaramerkkia-katsotaan-kaytettavan-elinkeinotoiminnassa-jos-henkilo-on-tuonut-maahan-ja-luovuttanut-vapaaseen-liikkeeseen-yksityiskayttoon-soveltumattomia-tavaroita/

https://ipcuria.eu/case?reference=C-772/18